Tällä hetkellä istun ehkä kauniimmassa Tampereen kahvilassa nimeltään Kuparitalon Vohvelikahvila. Vieressäni on juuri valmistettu rapea ja lämmin vohveli vadelmahillolla ja kermavaahdolla, sekä minun lempi ”Keisarin morsian” -tee hienossa vaaleanpunaisessa kupissa. Ikkunan toisella puolella ihmiset kävelevät sateessa sateenvarjojen alla ja kiirehtivät jonnekin. Heitä on hauska seurailla, koska kaikki ovat niin erilaisia. Joku vihaisena juoksee pelkässä märässä t-paidassa, ja samalla etsii mahdollista katosta. Joku puhuu puhelimessa, joku pelleilee kaverin kanssa.. Niin paljon erilaisia ihmisiä, ja kaikilla on oma elämä, josta minä en tiedä yhtään mitään.

Ensimmäistä kertaa kirjoitan kahvilasta. Olin aina katsonut niitä, jotka istuvat kahvilassa läppärin kanssa eikä minulla ollut mitään käsitystä siitä, mitä ne siinä oikein tekivät. Se silti tuntui jotenkin niin houkuttavalta tehdä töitä kodin, oppilaitoksen tai työpaikan ulkopuolella, että jo aikoja sitten sain unelman tehdä juuri sellaista työtä. En halua olla kiinni yhteen tiettyyn paikkaan.  Ehkä se on yksi niistä syistä, miksi kiinnostuin bloggaamisesta. Saan niin paljon inspiraatiota, kun olen jossakin muualla kuin kotona, että ette voi edes kuvitella! Pääni heti täyttyy ajatuksilla, joita minun on pakko pistää heti ylös enkä pysty pysähtymään, koska ajatuksia vain tulee ja tulee koko ajan lisää. Ja voi että kuinka hyvä on tämä vohveli!



Kahvilat ovat muutenkin erittäin inspiroivia paikkoja taiteellisille ihmisille. Oletko kirjoittamassa kirjaa? Vasta sisääntulleesta iloisesta keski-ikäisestä miehestä, jolla on litimärät vaatteet sekä keltainen ruuttukuvioinen sateenvarjo, voi ihan hyvin tulla uusi kirjahahmo, jonka olet yrittänyt keksiä tuntikausia. Samoin runoilijalle joku hämärä kahvila voisi olla hyvä inspiraatiopaikka, jossa se voi unohtaa kaiken muun ja keskittyä vain omiin ajatuksiin. Se sopiva tunnelma herää hyvin pienistä asioista, kuten kahvintuoksusta, vieressä juttelevasta rakastuneesta parista tai vaikkapa hiljaisesta musiikista, jonka just ja just kuulet. Se on tämä oma kahvilamagia, jonka huomaat parhaiten, kun istut yksin omien ajatuksien kanssa. Silloin kaikista helpoiten huomaat kaikki yksityiskohdat.

Minulla on paljon lempikahviloita, joissa on aivan erilaiset tunnelmat. Tämän tekstin luomiseen valitsin Vohvelikahvilan juuri sen tunnelman ja sisustuksen takia. Täällä on heti tunnistettavissa Shabby chic sisustustyyli. Hienot pehmeät sohvat, vaaleanpunaiset karvaiset pehmusteet, hieno vanhanaikainen hevoskaruselli ylähyllyssä, jota ei läheskään kaikki huomaa, ja tietenkin tämä ihana vohveleiden tuoksu. Jos Marie Antoinette olisi vielä elossa niin en yllättyisi, jos hän istuisi minun naapuripöydässä juomassa vihreää teetä lintukuvioisesta kupista.



Suositten kaikille, jotka tekevät mitä tahansa taiteellista, kokeilemaan työskentelyä kahviloissa. Oli se sitten kirjoittaminen, laulusanojen keksiminen, piirtäminen tai vaikkapa valokuvaus, koska minä ainakin rakastan kahviloissa otettuja kuvia! Niistä tulee jotenkin erityisen tunnelmalliset. Sitä ehkä huomaatte näistäkin kuvista, jotka ovat tässä postauksessa. Toki ne eivät ole otettuja juuri tällä hetkellä, vaan muutama päivä sitten siitä syystä, että Tampereella oli kerrankin aurinkoista ja lämmintä niin hyödynsin sitä päivää juuri kuvien ottamiseen, ja tätä sadepäivää käytän rauhalliseen kirjoittamiseen, kun ei ole kiire mihinkään eikä poikaystäväni (minun sen hetkinen valokuvaaja) höpötä mitään kameran asetuksista :D Tykkään kirjoittaa, kun olen yksin. Vain yksin pystyn täysin uppoutumaan omiin ajatuksiin.

Vohveli on jo syöty, teekin on jo loppumassa (oikeastaan se on jo ihan kylmä, koska istuin täällä yli tunnin ajan), ja teksti alkaa olemaan valmis. Tämä on ensimmäinen kerta, kun otin kahvilaan läppärin mukaan ja pystyin kirjoittamaan näin pitkää tekstiä. Ennen kirjoitusvälineenä erikoisissa paikoissa toimi kännykkä, jolla ei ole kovin helppoa tuottaa pitkiä tekstejä. Nyt, kun kokeilin tällaista työskentelytapaa, pitää jatkossakin ottaa läppärin mukaan kaikkiin mahdollisiin paikkoihin hakeakseen lisää inspiraatiota, koska se oikeasti toimii!

Tunnelmallista ja inspiroivaa päivänjatkoa kaikille minun lukijoille!



Valokuvaaja: Kirill Sultanshin
Kuvakäsittely: Elena Klimova

PS: Tämä ei sitten ole mikään maksettu kahvilamainos. Haluan vain itse lämpimästi suositella kaikille tätä paikkaa! <3